KáƒÂ¤áƒÂ¤rmeen PáƒÂ¤áƒÂ¤ Letra

Maailma, saatana ei anna rauhaa
korvissani pauhaa kuolinkellot
jotka kutsuvat minua

Maa on kova kuin terá¤s
taivaanliha harteillani painaa ruumistani
ná¤á¤nnyn ná¤ihin tuskiin, itkuun iá¤nkaikkiseen

Tá¤mᤠruumis já¤á¤tyy pystyyn
kuolema silmá¤ni sulkee, edessá¤ni kulkee
ilkkuen, nauraen, pilkaten minua

Tá¤ná¤á¤n on pimeá¤á¤
huomenna on pimeá¤mpá¤á¤
tá¤ná¤á¤n on pimeá¤á¤
huomenna on pimeá¤mpá¤á¤

(x2):
Hikoile verta, kiroile
muserra ká¤á¤rmeen pá¤á¤
eikᶠlá¶ydy sinusta miestᤠpahaa
itsestá¤si piestá¤?

Ká¤á¤rme kiertyi sydá¤meni ympá¤rille
otteesta sen irti pá¤á¤se en
silti tahdon vielᤠsen viimeisen sanan

Parempi on siis istua alas
yksin itkeᤠpahaa kitkeá¤
pá¤á¤stᤠja tappaa sen sikeᤠká¤á¤rme

Tá¤ná¤á¤n on pimeá¤á¤
huomenna on pimeá¤mpá¤á¤
tá¤ná¤á¤n on pimeá¤á¤
huomenna on pimeá¤mpá¤á¤

(x4):
Hikoile verta, kiroile
muserra ká¤á¤rmeen pá¤á¤
eikᶠlá¶ydy sinusta miestᤠpahaa
itsestá¤si piestá¤?